Liikuntatunnit tarjoavat toiminnallisen ja yhteistyötä korostavan luonteensa sekä tapahtumarikkautensa vuoksi aitoja tilanteita, joita voidaan käyttää sosioemotionaalisten taitojen opetuksessa hyväksi. Liikuntatuntien luonteen vuoksi opettajalta ja oppilailta vaaditaan herkkyyttä kohdata toinen toisensa. Marjo Kuusela suunnitteli väitöstutkimuksessaan sosioemotionaalisia taitoja kehittävän kurssin opetussuunnitelman liikunnanopetukseen ja kuvasi ja arvioi kurssin toteutumista. Tutkijaopettaja pyrki ymmärtämään sosioemotionaalisten taitojen harjaannuttamiseen, oppimiseen ja käyttöön liittyviä ilmiöitä.

Eläytyvä kuuntelu toimiva työkalu opetuksessa

Opettajan käyttämät eläytyvä kuuntelu ja selkeä itseilmaisu osoittautuivat toimiviksi ja rakentaviksi tavoiksi kohdata oppilaat ja ongelmatilanteet. Eläytyvässä kuuntelussa puhujalle osoitetaan hyväksyntää ja vastaanotettu viesti ja tunne lähetetään omin sanoin takaisin viestin lähettäjälle tarkistettavaksi. Eläytyvää kuuntelua opettaja käytti, kun oppilas ei voinut osallistua tuntiin, purnasi tehtävistä, koki voimansa loppuvan tai koki tehtävät vaativiksi. Eläytyvän kuuntelun käyttö tarjosi oppilaille mahdollisuuden ottaa vastuuta monista tavallisesti opettajan päätösvallassa olleista asioista. Liikuntatuntien alussa oppilaat tulivat usein kertomaan, miksi eivät voi sillä kertaa osallistua tuntiin ja pyytämään lupaa saada olla sivussa. "Kun näissä tilanteissa keskityin kuuntelemaan oppilaita, he usein halusivatkin olla mukana liikkumassa, ellei heidän sairautensa sitä estänyt", Kuusela kertoo. Opettajan rooli muuttui kontrolloijasta ja luvanantajasta oppilaan hyvinvoinnista huolehtijaksi. Eläytyvän kuuntelun käyttö liikuntatunneilla auttoi oppilaita itse ratkomaan ongelmiaan ja muuttamaan omaa käyttäytymistään myönteisemmäksi. Oppilaiden kuuntelu ja heidän tunteensa hyväksyminen näytti antavan lisäenergiaa tehtävien suorittamiseen.

Sosioemotionaaliset taidot kehittyvät ja ilmapiiri paranee

Sosioemotionaalisia taitoja kehittävän kurssin opetussuunnitelma osoittautui toimivaksi ja soveltui toteutettavaksi osana liikunnanopetusta. Oppilaat olivat motivoituneita harjoittelemaan hyödylliseksi, käytännönläheisiksi ja toimiviksi kokemiansa taitoja, joissa he arvioivat kehittyneensä kurssin aikana. Lähes kaikki kertoivat osallistuneensa kurssin itseilmaisu- sekä yhteistyö- ja ongelmanratkaisutehtäviin mielellään. Aiemmin oppilaat eivät olleet koulussa kertoneet omista tuntemuksistaan ja ajatuksistaan yleisesti. Sosioemotionaalisia taitoja kehittävällä kurssilla tämä sekä toisten tunteista ja ajatuksista kuuleminen oli uusi kokemus. Oppilaat ehdottivat, että jokainen koulupäivä aloitettaisiin itseilmaisutehtävällä ja näin saisi tietää heti aamusta, mitä toisille kuuluu, eikä tarvitsisi olla koko päivää tuntosarvet pystyssä. "Sosioemotionaalisten taitojen harjaannuttaminen ja käyttäminen tukee oppilaiden ja opettajan psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia sekä viihtyvyyttä liikuntatunneilla. Taitojen käyttäminen ohjasi opettajaa kohtaamaan oppilaat yksilöinä, osoittamaan hyväksyntää ja saamaan esille oppilaiden myönteisiä puolia. Oppimisilmapiiri koettiin myönteiseksi", Kuusela havainnoi. Sosioemotionaalisten taitojen kehittämisen ja käyttämisen hyödyt ovat sekä oppilaiden että opettajan psyykkisen ja sosiaalisen hyvinvoinnin kannalta merkittäviä. "Opettajankoulutuksessa ja opettajien täydennyskoulutuksessa on hyödyllistä kehittää opettajaksi opiskelevien taitoa kohdata oppilaat ja ongelmatilanteet sosioemotionaalisia taitoja harjoittelemalla", Kuusela ehdottaa. Lähde: Jyväskylän yliopiston tiedotus "Sosioemotionaalisten taitojen harjaannuttaminen, oppiminen ja käyttäminen perusopetuksen kahdeksannen luokan tyttöjen liikuntatunneilla" on julkaistu sarjassa Liikunnan ja kansanterveyden julkaisuja numerona 165, 185 s., Jyväskylä 2005, ISSN: 0357-2498, ISBN: 951-790-192-5. Jakelu LIKES-tutkimuskeskus, Rautpohjankatu 8, 40700 Jyväskylä.