Tavoitellaanko urheilussa hikeä, mitaleita, uusia taitoja vai hauskuutta?
LitL Kirsi Hämäläisen liikuntapedagogiikan väitöskirja Urheilija ja valmentaja urheilun maailmassa: Eetokset, ihanteet ja kasvatus urheilijoiden tarinoissa hahmotti 264 nuoren urheilijan valmentajakertomuksista viisi erilaista urheilun eetosta. Kaikki eetokset eli urheilun ilmapiirit vaikuttavat siihen, miten suhtaudutaan omaan kehoon, kanssakilpailijoihin ja muihin urheilun toimijoihin. Urheilun eetosten näkyväksi tekeminen on tärkeätä, kun urheilutoiminnassa asetetaan tavoitteita toiminnalle ja valitaan erilaisia toimintatapoja.
LitL Kirsi Hämäläinen väittelee aiheesta Eetokset, ihanteet ja kasvatus urheilijoiden tarinoissa.
Työn ja menestyksen eetokset ruokkivat pakkoja
LitL Kirsi Hämäläisen 26.päivä tammikuuta tarkistettavassa liikuntapedagogiikan väitöskirjassa tarkastellaan mihin urheiluharrastus kasvattaa, millaisia ovat urheilun ihanteet nykyisin ja millä edellytyksillä kasvatus urheilun maailmassa on eettistä. Tutkimus paljasti viisi eri urheilun eetosta, jotka ohjaavat valmennusta. Eetoksilla tarkoitetaan urheilun ilmapiiriä, joka ilmenee toimintatavoissa, toiminnan luonteessa ja asenteissa.
- Työn eetoksessa harjoittelusta tulee tärkeämpää kuin tavoitteesta. Kovaa harjoitteleva urheilija on oikea urheilija. Oikealle urheilijalle kova harjoittelu on kunniaksi, vaikkei menestystä tulisikaan, Hämäläinen kertoo.
Menestyksen eetoksessa pärjäämisestä tulee pakko. On häpeällistä olla häviäjä, voiton haluaminen on itsestäänselvyys ja milloinkaan ei voi olla tyytyväinen, sillä saavutettavaa riittää aina. Taistelu edellyttää kovuutta. Pehmeyttä edustaa heikkojen paapominen. Nuori Suomi on kirosana ja Kaikki pelaa on lälläripuhaa.
Halu shokeerata uusilla tempuilla
Virtuositeetin eetoksessa uhmataan urheilun kasvatusihanteita, sillä siinä urheillaan oppiakseen urheilemaan. Tavoitteena on hämmästyttää osaamisella, johon vain harvat pystyvät. Virtuositeetin eetos liittyy vahvasti uusiin lajeihin, joiden alakulttuurissa kilpailemisella on erilainen merkitys kuin perinteisissä lajeissa. Tällaisia lajeja ovat mm. lumilautailu, skeittaus ja parkour.
Urheilu on myös hauskaa ja turvallista
Hauskuuden eetoksessa urheilun ytimessä ovat ystävät ja kaikenlainen tekeminen urheilun parissa. Harjoitellessa on mukavaa ja kilpailuihin osallistutaan, koska se on kivaa. Harjoituksissa on hyvä tunnelma ja valmentaja on merkittävässä roolissa tunnelman luojana. Epäonnistumista ei ole tarpeen pelätä eikä hävetä. Tässä eetoksessa kanssakilpailijat nähdään ystävinä ja kilpailut ovat sosiaalisia tapahtumia.
- Huolenpidon eetos kuuluu kuvauksina lämpimästä ihmissuhteesta. Urheilijalla on tunne, että hänestä välitetään ja häntä arvostetaan. Turvallisuuden tunne on olennainen osa tätä eetosta. Turvallisuuden tunne syntyy monista asioista. Valmentaja kannustaa, rohkaisee ja aidosti uskoo urheilijan onnistumiseen. Epäonnistumisen hetkellä hän on läsnä lohduttamassa ja kannustamassa eteenpäin. Valmentaja on läsnä urheilijan elämässä urheilun ulkopuolellakin. Urheilija on tärkeämpi kuin urheilusuoritus, Hämäläinen summaa.
Väitöstilaisuus: Lauantaina 26.1.2008 klo 12.00. Seminaarinmäki, Liikunta, L-304.
Vastaväittäjänä on professori Kari Uusikylä Helsingin yliopistosta ja kustoksena professori Lauri Laakso.
Lisätietoja:
Kirsi Hämäläinen, puh. 050 538 2339 tai 050 352 2638, kirsi.hamalainen@lamk.fi
Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Sport, Physical Education and Health numerona 127, 176 s., Jyväskylä 2008, ISSN:0356 1070, ISBN: 978 951 39 2993 0. Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. (014) 260 3487, myynti@library.jyu.fi.