-Koko systeemissä! Siinä, kuinka tätä pyöritetään, kiteyttää Grankulla IFK Alpinen hiihtokoulun "rehtori" Jaana Karhila-Räsänen menestyksekkään seuran reseptin.
 
Suomen Hiihtoliitto on valinnut Etelä-Suomessa toimivan seuran Suomen parhaaksi alppihiihtoseuraksi yhdeksänä vuonna peräkkäin - on hyvä hetki ihmetellä asiaa Kauniaisissa sijaitsevan kotirinteen 48 metriin kohoavalla huipulla. Korkeusero ei päätä huimaa eikä lumitilanteessakaan ole aina hurraamista mutta homma toimii. Alppihiihtotoimintaa on Kauniaisissa ollut jo vuodesta 1934, nykyinen seura perustettiin vuonna 1988.
 

Esikuvien merkitys on suuri

1960-luvun kaksinkertainen olympiakävijä Ulf Ekstam on mukana seuran toiminnassa edelleen ja nuoremman polven vahva esikuva on Marcus Sandell. Tällä hetkellä poikien maajoukkueessa on kaksi GrIFK Alpinen poikaa ja ja Trofeo Topolinon nuorten kisoihin valituista kuudesta laskijasta kolme on seurasta.
 
Mutta tervetulleita mukaan ovat muutkin kuin kilpailullisesti motivoituneet. "Systeemin" laadukkuudesta kertoo suuri oppilasmäärä. Tällä hetkellä hiihtokoulu- ja nuorisotoiminnassa on mukana lapsia ja nuoria 550-600.
-Hiihtokoulun jälkeen on mahdollisuus siirtyä "porttikoulun" kautta valmennusryhmiin, joissa on tällä hetkellä noin 120 lasta ja nuorta. Ja todella motivoituneet jatkavat alppikoulussa Rukalla tai Tahkolla.
 

Kattava koulutusjärjestelmä

  
Kaikki hiihtokoulujen nykyiset opettajat, noin 35, ovat jo aiemmin olleet jollain tavalla kytköksissä seuraan. Suurin osa on käynyt itse seuran hiihtokoulun, osa on entisiä kisalaskijoita, osa opettaa kisaamisen ohella.
-Tietysti työstä saa korvauksen ja monille opettaminen onkin työtä opiskelun ohessa. Nuoret toimivat aluksi apuopettajina ja 18 täytettyään seura kustantaa heille koulutuksen Vuokatissa. Sen kautta heidät sitoutetaan vähintään kolmeksi vuodeksi toimintaan. Sitten he saattavat olla poissa muutamia vuosia kunnes perustavat perheen ja palaavat kotirinteeseen omien lastensa kanssa, kertoo Karhila-Räsänen.
 

Rinne on sukupolvien aktiivinen kohtauspaikka

  
Eri-ikäisten mukanaolon myötä koko seuratoiminnan ilmapiiri on Karhila-Räsäsen sanoin "ihan mahtava".
-Monet käyttävät rinnettä liikunnallisena iltapäivähoitopaikkanakin. Laskettelutaitoiset lapset tulevat tänne koulun jälkeen eväät mukanaan ja heidät haetaan pois iltakuuden maissa.
Ja mitä pienet edellä sitä isot perässä.
- Pari viikkoa sitten soitti eräs äiti kahvilasta, että olisiko istumisen tilalle mahdollista saada opetusta kuuden äidin porukalle samaan aikaan kun lapset ovat hiihtokoulussa. Kyllähän se järjestyi.
 
Entä kuinka käyn alppihiihdon, kun takuuvarmojen lumitalvien oletetaan jäävän historiaan?
-Kaikkien näiden 25 vuoden aikana, jotka itse olen seuran toiminnassa mukana ollut, on kauden alkua siirretty vain yhden kerran viikolla eteenpäin, muistelee Karhila-Räsänen.
 
 
Teksti: Paula Salmela
Kuvat: Annika Mannström