Keskeisiä käsitteitäKeskeisiä käsitteitä
Arkiliikunta tarkoittaa arkielämän toimien sisältämää liikuntaa. Lasten ja nuorten kohdalla arkiliikuntaan kuuluu muun muassa liikunta koulu- ja päivähoitomatkoilla, omatoiminen ja spontaani liikunta koulu- tai päivähoitopäivän aikana sekä liikunta asiointimatkoilla (yhdessä vanhempien kanssa). Arkiliikunta ei sisällä ohjattua toimintaa.
Fyysinen aktiivisuus kattaa lasten ja nuorten kaiken lihasten tahdonalaisen energiankulutusta lisäävän toiminnan. Liikunta kaikissa muodoissaan on osa fyysistä aktiivisuutta.
Fyysinen inaktiivisuus / liikkumattomuus. Fyysisesti inaktiivinen lapsi tai nuori ei liiku juuri ollenkaan. Hänen liikkumisensa on niin vähäistä, ettei se riitä tukemaan normaalia kasvua ja kehitystä. Hän ei harrasta liikuntaa.
Liikunta on tahtoon perustuvaa, hermoston ohjaamaa lihasten toimintaa, joka lisää energiankulutusta. Liikunta tähtää ennalta harkittuihin tavoitteisiin ja niitä palveleviin liikesuorituksiin sekä toiminnasta saataviin elämyksiin.
Liikunnasta syrjäytymisvaarassa oleva lapsi tai nuori liikkuu terveytensä kannalta liian vähän. Hänellä voi olla puutteita motorisissa perustaidoissa, mikä voi johtaa syrjään vetäytymiseen esimerkiksi liikunnallisista pihaleikeistä (vrt. Rintala 2005, 5). Hän ei ehkä koe itseään liikunnassa päteväksi, taustalla voivat olla esimerkiksi heikot motoriset taidot tai ylipaino, vamma tai pitkäaikaissairaus tai hän kokee muuten itsensä heikoksi tai hän on hyvin arka. Hän tarvitsee liikkumiseensa paljon muiden tukea. (Heikinaro-Johansson ym. 2003.) Omaehtoinen liikkuminen voi olla vähäistä. Vähäinen liikkuminen voi johtua myös lapsen taustasta; hän ei esimerkiksi ole saanut liikkumisen malleja perheeltään.
Motoriset perustaidot ovat taitoja, joita tarvitaan liikkumisessa. Niitä ovat käsittely-, tasapaino- ja liikkumistaidot kuten käveleminen, juokseminen, hyppääminen, heittäminen, kiinniottaminen, potkaiseminen ja lyöminen.
Omaehtoisesti liikkuva lapsi tai nuori liikkuu omasta halustaan ja mielenkiinnostaan joko yksin tai yhdessä muiden kanssa lähiympäristön tarjoamien mahdollisuuksien puitteissa. Omaehtoiseen liikkumiseen sisältyy myös spontaani, hetken mielijohteesta tapahtuva liikunta. Pienten lasten liikkuminen on suurelta osin spontaania liikettä leikin lomassa. Omaehtoinen liikkuminen voi olla esimerkiksi liikunnallisia leikkejä. Lapsi tai nuori voi suunnitella ja toteuttaa liikkumisensa itse, jolloin hän liikkuu omatoimisesti.
Suomalaiset liikuntasuositukset määrittelevät lasten ja nuorten tarvitseman liikuntamäärän. Varhaiskasvatuksen liikuntasuositusten mukaan alle kouluikäinen lapsi tarvitsee joka päivä vähintään 2 tuntia reipasta liikuntaa. Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille ohjeistaa, että kaikkien 7-18-vuotiaiden lasten ja nuorten tulisi liikkua vähintään 1-2 tuntia joka päivä monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Alakoululaiset tarvitsevat liikuntaa vähintään 1 1/2 - 2 tuntia päivässä ja 13-18-vuotiaat vähintään 1-1 1/2 tuntia päivässä.
Terveysliikunta / terveyttä edistävä liikunta on liikuntaa, joka tukee lapsen ja nuoren normaalia kasvua ja kehitystä. Fyysisten vaikutusten lisäksi terveysliikunta voi vaikuttaa myös psyykkiseen ja sosiaaliseen terveyteen. Terveysliikunnan aiheuttamat haitat ja riskit ovat hyvin vähäisiä.
Terveytensä kannalta liian vähän / riittämättömästi liikkuva lapsi tai nuori liikkuu suositeltua liikuntamäärää vähemmän tai hänen liikkumisensa on hyvin yksipuolista.
Terveytensä kannalta riittävästi liikkuva lapsi tai nuori liikkuu suositusten mukaisesti. Liikunta on osa hänen elämäntapaansa eikä hän ole vaarassa syrjäytyä liikunnasta. Hän liikkuu monipuolisesti.
Lähde: Nuori Suomi, LIKES: Vähän liikkuvien ja liikunnasta syrjäytymisvaarassa olevien lasten ja nuorten aktivointi -raportti hanketoiminnasta