Nuori Suomi
26.11.2008

Urheilevien lasten kokonaisliikuntamäärä on liian vähäinen

Olympiakomitea, Nuori Suomi ja Suomen Valmentajat ry ovat tehneet laajan selvityksen 8-18-vuotiaiden urheilevien nuorten liikuntamääristä ja harjoittelun karkeasta laadusta. "Urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorinen harjoittelu" -selvitystyön julkistamistilaisuudessa 26.11. 2008 Vantaan Heurekassa todettiin, että urheilevien nuorten kokonaisliikuntamäärä laskee iän myötä jopa huolestuttavan paljon.
Selvitys perustuu vuosina 2007-2008 täytettyihin 2700 harjoitusviikon analyysiin. Selvityksessä mukana olleet lajit olivat jalkapallo, jääkiekko, salibandy, lentopallo, telinevoimistelu, taitoluistelu, yleisurheilu, judo, paini, ratsastus, ampumaurheilu, suunnistus ja hiihto.

Viisi tuntia viikossa tuo 20000 tunnin harjoitusvajeen



Suomalaisten lasten ja nuorten fyysisesti passiivinen arki on tiedetty jo pitkään suureksi ongelmaksi kansanterveyden kannalta. Tämän selvityksen perusteella fyysisesti passiivinen arki on kasvava ongelma myös kilpaurheilua harrastaville lapsille ja nuorille. Ohjattujen tai omatoimisesti toteutettujen lajiharjoitusten määrän lisäys ei näytä riittävän korvaamaan niitä menetettyjä arkiliikunnan tunteja, joita ennen saatiin polkupyörän selässä, kävellen ja kodin lähiympäristössä liikkumalla. 8-11 -vuotiailla lapsilla tilanne on vielä kohtuullinen, mutta 12-18-vuotiailla päälajin ulkopuolisen liikunnan määrät ovat todella pienet.

Harjoitustuntien lisäystä suunniteltaessa kannattaa etsiä joustavia ja perheiden arkea kunnioittavia ratkaisuja. Taitavasti arkielämään sijoitettu perusliikunta ja harjoittelun "kotiläksyt" ovat helpompia toteuttaa, kuin ohjattujen harjoitusten lisääminen. Yksittäisten ohjattujen harjoitusten lisäämistä viikkoon tarkoituksenmukaisempaa voi olla yksittäisten harjoitusten pidentäminen esim. 30 - 45 minuutilla

Monipuolisuus on edelleen tärkeä tavoite



Selvityksen laadulliset ja määrälliset havainnot antavat aihetta painottaa monipuolisuuden käsitettä koskemaan entistä vahvemmin fyysisten ominaisuuksien monipuolisuutta. Lasten urheilun monipuolisuus ymmärretään pääosin motoristen perustaitojen ja eri lajitaitojen monipuolisuutena.

Nykyisessä tilanteessa fyysisten ominaisuuksien monipuolisuus harjoittelussa on entistä tärkeämpää. Selvityksessä tehtyihin havaintoihin etenkin aerobisen peruskestävyyden ja lihaskunnon puutteista, mutta osittain myös nopeusharjoitteiden ja voimaharjoittelun puutteisiin tulee tarttua entistä voimakkaammin.

Harjoittelun ja liikunnan tulisi varsinkin alle 15-vuotiailla olla niin motorisesti kuin kaikkien fyysisten perusominaisuuksien osalta monipuolista. Hermo-lihasjärjestelmää, luustoa, hengitys- ja verenkiertoelimistöä sekä eri aineenvaihduntajärjestelmiä tulisi kuormittaa lapsuuden ja nuoruuden liikunnan ja urheilun yhteydessä monipuolisesti. Yksipuolinen lajiominaisuuksiin panostaminen voi aiheuttaa jopa negatiivisia terveysvaikutuksia ja rajoittaa myöhempää kehittymistä urheilijana.

Suurin muutostarve 12-15-vuotiaiden harjoitteluun



Ikäryhmänä eniten muutostarvetta on murrosikäisten harjoittelussa. Tässä ikäryhmässä useimmat lapset luopuvat rinnakkaislajeista ja muu fyysinen aktiivisuus vähenee olennaisesti. Päälajin lisääntyvät ohjatut harjoitukset ja lajiin liittyvä omatoiminen harjoittelu eivät riitä paikkaamaan kokonaisliikunnan määrän vähenemisestä ja laadun muutoksia.

Viimeisten vuosikymmenien aikana urheilua on pääosin kehitetty alle 12-vuotiaiden ryhmäohjauksen, sekä yli 16-vuotiaiden lahjakkuuksien yksilöllisen valmennuksen kannalta. Murrosikäisten urheilu tulee nostaa omaksi kehittämisen kohteeksi ja siinä tulee sovittaa yhteen ryhmävalmennuksen ja yksilövalmennuksen vahvuudet, sekä pohtia järkeviä ratkaisuja harjoittelun eriyttämiseksi.

Tutustu tästä tarkemmin selvitykseen >>

Kuvassa: LL, Litm ja valmentaja Harri Hakkarainen kertoi urheilevien lasten ja nuorten fyysis-motorisen harjoittelun selvitystyön tuloksia Vantaan Heurekassa pidetyssä Hyvä harjoittelu -seminaarissa 26.11.2008.